3 JIPPOA, JOILLA MUUTAT RUTIINEJA VAIVATTOMASTI

Muuta tapojasi kävelemällä kuin Monty Pythonin John Cleese!

Edellisessä postauksessa kerrottiin miten ja miksi rutiinit pitävät meitä usein tiukasti vankeinaan.

Kun jostakin tavasta ajatella tai toimia on tullut rutiini, se ohjaa meitä automaattisesti. Ja kaiken lisäksi se tuntuu hyvältä ja oikealta tavalta toimia.

​Omien tapojensa muuttaminen on juuri tästä syystä vaikeaa. Sitä kannattaa kuitenkin määrätietoisesti opetella. Palkintona on suurempi vapaus omista pinttyneistä ajattelutavoista ja toimintamalleista.

Samalla lisää myös omaa vapauttaan suhteessa itseä ympäröivään kulttuuriin (myös juuri niihin oman työpaikan apinahäkin “järjettömiin” tapoihin).

Tässä kirjoituksessa kerron muutamia keinoja, joilla rutiineista vapautumista voi helpottaa huomattavasti.

Aloitetaan potkimalla varpaita kynnykseen.

AJELEHDITKO AUTOPILOTILLA?

HikingArtist.com - Creative Commons Attribution-NoDerivs 3.0 Unported License.

Kuvat: Wikimedia /  Agência Brasil & Benmitch 

Mitä yhteistä on yhdellä maailman parhaimmista jalkapalloilijoista Neymarilla ja laboratoriorotalla tilanteessa, jossa Neymar on pelikentällä tavoittelemassa palloa ja rotta kulkemassa tälle tutuksi tulleessa labyrintissä?

VASTAUS: Hyvin matala aivotoiminta.

Neymarin aivotoimintaa on tutkittu hänen suorittaessaan jalkapalloon liittyviä motorisia liikesarjoja ja hänen aivotoimintansa on 90% alhaisempi kuin amatööripelaajilla. Sama pätee tutkitusti rotan aivotoimintaan, kunhan sokkelo on sille jo tuttu.

Sekä rotalla että Neymarilla ovat tutut toimintatavat muuttuneet rutiineiksi ja rutiinien suorittaminen vaatii huomattavasti pienempää aktiivisuutta aivoilta kuin uusien asioiden tekeminen.

Rotan ollessa ensimmäistä kertaa sokkelossa tämän aivotoiminta on todella aktiivista. Se tarkkailee herkeämättä mitä vaaroja ja mahdollisuuksia sokkelo tarjoaa ja samalla koittaa arvioida mihin suuntaan kannattaa kulkea vai kannattaako kulkea lainkaan.

Mutta rotan oltua samassa sokkelossa lukuisia kertoja alkaa tämän aivotoiminta laskea kaikkialla muualla paitsi tyvitumakkeissa, jotka sijaitsevat aivojen alimmissa osissa. Niiden toiminta lisääntyy ja nykyinen näkemys onkin, että tyvitumakkeet vastaavat rutiinien tallentamisesta ja suorittamisesta. Ne ovat ikäänkuin aivojen yksikkö, joka vastaa autopilotilla ajosta.

Se mikä tapahtuu rotan aivoissa koskee myös meitä ihmisiä. Uusien taitojen opettelu on usein tuskallisen hidasta. Opettelu vaatii paljon tietoisen mielen keskittymistä ja kehon tietoista ohjaamista (muistat varmasti polkupyörällä tai autolla ajon opettelun).