KEITÄ ME OLEMME KULTTUURIN KEITINLIEMESSÄ?

HikingArtist.com - Creative Commons Attribution-NoDerivs 3.0 Unported License.

Me kaikki luulemme, että me itse päätämme mitä ajattelemme ja miten toimimme. Tosiasiassa tanssimme melko vahvasti meitä ympäröivän kulttuurin — ja siinä vallitsevien ajattelu- ja toimintatapojen — tahtiin.

Kulttuurin vaikutusta on vaikea tunnistaa. Kirjailija David Foster Wallace kuvaa tätä hienosti klassikoksi muodostuneessa puheessaan:

Kaksi nuorta kalaa uiskentelevat huolettomasti kun heitä vastaan tulee vanhempi kala. Vanhempi kala nyökkää tervehdyksen ohi mennessään ja huikkaa — Huomenta pojat! Miltäs vesi tänään tuntuu? Kalat jatkavat matkaa. Hetken kuluttua nuoremmat kalat katsovat toisiinsa  — Mikä hemmetin vesi?

Wallace tarkoittaa tällä juuri sitä, että meidän tapamme katsoa ja kokea maailma ympärillämme on meille niin itsestään selvä, ettemme huomaa, että se on vain yksi tapa, joka voisi olla myös toisin.

Pieni ajatuskoe tekee tämän kiusallisen selväksi.

Kuvittele, että oletkin syntynyt Roomaan ennen ajanlaskun alkua. Olet saanut ajalle tyypillisen kasvatuksen ja koulutuksen. Olet oppinut syömään roomalaisia ruokia, seuraamaan paikallista viihdettä sekä elämään muutenkin kuin roomalainen.

Miten eri tavalla ajattelisit ja toimisit? Kauhistelisitko esimerkiksi gladiaattoriesitysten julmuuksia vai pitäisitkö niitä normaaleina? Entä mitä olisit mieltä orjuudesta tai vieraiden maiden valloittamisesta tai äänioikeudesta ja demokratiasta?

Entä miten olisi syvempien ajattelutapojesi laita: mikä olisi maailmankuvasi, moraalikäsityksesi ja uskonnolliset ajatuksesi? Entä mitä tavoittelisit elämässä?